Suomen jääkiekkomaajoukkue, Leijonat, on vuosien varrella osoittanut, että altavastaajan rooli ei ole sille este menestykseen. Päinvastoin se voi olla jopa etu – ja sitä se on ollutkin.
Monella on varmasti edelleen tuoreessa muistissa vuoden 2019 maailmanmestaruus, joka oli Leijonille kolmas.
Joukkuetta pidettiin etukäteen heikkona, mutta altavastaajan roolista huolimatta poika tuli kotiin – kiitos uskomattoman taistelutahdon ja periksiantamattomuuden.
Altavastaajasta ennakkosuosikiksi ja maailmanmestariksi
Vuoden 2019 MM-kisat toimivat hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka Leijonia ei altavastaajan rooli hidasta.
Leijonat lähti vuoden 2019 MM-kisoihin vähin odotuksin. Joukkueessa oli mukana 18 MM-debytanttia ja vain kaksi NHL-pelaajaa.
Ennakkoasetelma ei siis ollut järin lupaava, ja monet asiantuntijat pitivätkin Suomen mahdollisuuksia mitalipeleihin pääsyyn lähes mitättömänä. Vedonlyöntitilastoissa Suomi ei todellakaan koreillut kärkisijoilla ja uusien kasinoiden tarjoukset suosivat ihan muita voittajasuosikkeja.
Monien odotusten vastaisesti Leijonat pääsivät kuitenkin yllättämään. Joukkue voitti alkulohkossa muun muassa Kanadan ja eteni pudotuspeleihin. Seuraava steppi nähtiin Ruotsia ja Venäjää vastaan puoliväli- ja välierissä.
Ruotsin jatkoajalla napattu 5–4 voitto sekä Venäjän 1–0 kaato osoittivat, etteivät Suomen upeat voitot olleet mitään sattumaa, vaan pelisuunnitelman noudattamisen ja yhteistyön tulosta.
Suomi sai molemmat pudotuspelivastustajansa pelkäämään. Leijonat osoitti, että yksikään suomalainen ei luovuta, ja jos yhdestä pääsee eroon, on jo seuraava niskassa roikkumassa. Tämä kadotti Leijonien altavastaajan aseman olemattomiin.
Finaaliin Suomi pääsi Kanadaa vastaan, jolloin Kanukit tiesivät jo, mitä on vastassa. Rapakon toisella puolella tiedettiin, että yksikin hengähdystauko pelin aikana voi koitua kohtaloksi.
Leijonilla ei puolestaan ollut mitään menetettävää. Suomen pelaajat olivat kuitenkin menestyksestään niin suuressa hurmoksessa ja ennakkoluulottomuuden ikeessä, etteivät he edes ymmärtäneet, että jotain peliä ei voisi voittaa. Ja niin se viimeinenkin silaus tapahtui: Kanada kaatui finaalissa lukemin 3–1.
Kapteeni Marko Anttila nousi sankariksi tekemällä kaksi maalia finaalissa, ja maalivahti Kevin Lankinen torjumalla yli 40 laukausta.
Tulokset puhuvat puolestaan
Vuoden 2019 tilastot osoittavat, kuinka poikkeuksellinen Suomen suoritus oli. Altavastaajan roolista huolimatta Leijonat hävisi vain kaksi kertaa ja voitti jokaisen pudotuspeliottelunsa.
Joukkueen menestys perustui tiiviiseen puolustuspeliin ja tehokkaaseen maalintekoon. Maalivahti Kevin Lankisen asema turnauksen parhaana torjujana oli myös ratkaisevassa osassa erityisesti tiukoissa pudotuspeleissä.
Toinen hyvä esimerkki löytyy vuoden 2022 Pekingin olympialaisista. Olympiakulta tuli pitkälti kotimaassa pelaavien voimin eli tälläkään kertaa mestaruuteen ei vaadittu NHL-ylivoimaa.
Suomi kaatoi finaalissa Venäjän olympiaurheilijat maalein 2–1 ja voitti historian ensimmäisen jääkiekon olympiakullan. Turnauksessa Suomi oli ainoa joukkue, joka ei hävinnyt yhtäkään ottelua.
Tilastollisesti Leijonat ovat olleet altavastaajana erittäin tehokkaita erityisesti pudotuspeleissä: esimerkiksi vuoden 2022 olympialaisissa Suomi päästi keskimäärin vain 1,16 maalia ottelua kohden. Tämänkaltaiset luvut osoittavat, että menestys ei vaadi pelkästään supertähtiä – yhtenäinen ja sitoutunut joukkue on sitäkin tärkeämpää.
Miksi Suomelle sopii altavastaajan rooli?
Vuoden 2019 MM-kisat ja vuoden 2022 olympialaiset eivät ole ainoa laatuaan. Yleisesti ottaen Suomelle sopii altavastaajan rooli.
Altavastaajana odotukset ovat matalammat, mikä vähentää joukkueen painetta. Tämä puolestaan tarjoaa Leijonille mahdollisuuden nauttia rennosta pelaamisesta ja keskittyä omaan tekemiseen – ja täten tarjota tilaisuuden vastustajan yllättämiselle.
Suomalainen jääkiekkokulttuuri pohjautuu ennen kaikkea kurinalaisuuteen, työntekoon ja yhtenäisyyteen. Kun jääkiekkostarat eivät varasta show’ta, vapautuu tilaa kollektiiviselle onnistumiselle. Pelaajat sitoutuvat vahvemmin yhteiseen pelisuunnitelmaan, mikä näkyy sekä niin puolustus- kuin hyökkäyspelissä että maalivahtityöskentelyssä.
Altavastaajana Leijonat taistelee jokaisesta kiekosta, mikä tekee Suomesta erittäin vaarallisen vastustajan, joka voi yllättää kenet tahansa.
Menestys altavastaajana antaa toivoa myös tulevaisuuteen
Suomi on menestynyt useamman kerran altavastaajana, mikä luo myös toivoa tulevaisuuden otteluihin. Vaikka Leijonien joukkue ei olisikaan täynnä NHL-tähtiä, voi tie menestykseen löytyä vahvasta joukkuehengestä ja kurinalaisesta toiminnasta. Tämä asenne on osa suomalaista jääkiekkokulttuuria, mutta myös se, joka tekee Leijonista vaarallisen vastustajan mille tahansa vastustajalle.
Menestykset, kuten vuoden 2019 maailmanmestaruus ja vuoden 2022 olympiakulta, toimivat inspiraationa myös tuleville sukupolville.
Ne osoittavat, että Suomi voi menestyä milloin tahansa. Menestys ei vaadi sitä, että on paperilla vahva. Se edellyttää älykästä, yhteneväistä ja sydämellä pelaamista.
Altavastaajan rooli ei siis Leijonille ole este, vaan etulyöntiasema, joka pitää joukkueen vaarallisena vuodesta toiseen.
