Vielä muutama vuosikymmen sitten maalivahti seisoi maalillaan ilman maskia, pienemmillä varusteilla ja torjui paljon pystystä. Nykyvahdin varusteet, moderni torjuntatyyli ja rooli pelin avaajana ovat aivan eri maailmasta. Kehitys on ollut melkoinen.
Ennen kiekko tuli suoraan kohti kasvoja
Nykyään olisi vaikea kuvitella NHL-maalivahtia ilman maskia. Pitkään se oli kuitenkin täysin normaalia.
Montreal Maroonsin Clint Benedict kokeili nahkaista kasvosuojaa jo vuonna 1930 loukkaantumisen jälkeen, mutta kokeilu jäi lyhyeksi. Todellinen muutos nähtiin vasta marraskuussa 1959, jolloin Montreal Canadiensin Jacques Plante sai New York Rangersia vastaan kiekon kasvoihinsa ja joutui tikattavaksi. Hän suostui palaamaan jäälle vain, jos sai laittaa harjoituksissa käyttämänsä lasikuitumaskin päähän. Tuohon aikaan maalivahdin kasvot olivat täysin paljaat, ja vanhoja kuvia katsoessa sen myös huomaa. Moni sen ajan vahti näytti aika karulta kaverilta.
Ajatus herätti aikanaan vastustusta. Maskia pidettiin jopa merkkinä siitä, ettei maalivahti ollut tarpeeksi rohkea. Nykyvinkkelistä ajatus on melko villi. Kiekko tuli kuitenkin kohti naamaa ihan yhtä kovaa, vaikka sitä kuinka urheasti tuijotti.
Maalivahti on edelleen kentän tärkeimpiä pelaajia, ja tähän reagoi myös vedonlyönti, mikäli veräjänvartijaa joudutaan vaihtamaan kesken pelin loukkaantumisen tai muun syyn takia.
Seisovasta vahdista perhoseksi
Vanhoja ottelutallenteita katsoessa huomaa nopeasti, kuinka paljon nykyistä enemmän maalivahdit pysyivät ennen pystyssä. Torjuntoja tehtiin jaloilla, mailalla ja hanskoilla ilman, että polvet putosivat jatkuvasti jäähän. Peli näytti muutenkin enemmän reagoinnilta kuin nykyiseltä, tarkkaan harjoitellulta liikkumiselta.
Glenn Hall oli yksi niistä vahdeista, jotka veivät maalivahtipeliä kohti nykyistä tyyliä. Häntä pidetäänkin butterfly-tyylin pioneerina. Siinä maalivahti putoaa polvilleen ja levittää patjat sivuille niin, että maalin alaosa menee nopeasti kiinni.
Tony Esposito kehitti tyyliä edelleen, ja Patrick Roy teki siitä 1980- ja 1990-luvuilla käytännössä uuden normaalin. Nykymaalivahdille butterfly on niin olennainen osa pelaamista, että kokonaan toisenlaista torjuntatyyliä on jo vaikea kuvitella.
Varusteet kasvoivat maalivahtien mukana
Jos torjuntatyylin eron huomaa, niin huomaa myös varusteiden välisen eron. Vanhojen aikojen patjat olivat kapeampia ja suojat muutenkin paljon yksinkertaisempia. Maalivahti näytti nykyvahdin rinnalla melkein kenttäpelaajalta, jolle oli annettu vähän paksummat hanskat. Vanhoja pelikuvia ei tarvitse kauaa katsella, ennen kuin ero tulee selväksi.
Vuosikymmenten aikana patjat, räpylät ja rintasuojat kasvoivat. Samalla maalivahdit oppivat hyödyntämään kokoa ja peittämään mahdollisimman suuren osan maalista.
Lopulta varusteiden mittoja alettiin myös säädellä tarkemmin. Suojien pitää nimittäin suojata maalivahtia, mutta tarkoitus ei ollut myöskään tehdä ihmisestä jääkaapin kokoista patjaa.
Maalivahdista tuli myös pelintekijä
Nykyvahdille ei enää riitä, että kiekko pysähtyy. Sitä pitää osata käsitellä, syöttää puolustajille ja välillä käynnistää hyökkäys itse. Huono avaus voi nopeatempoisessa nykykiekossa kostautua varsin nopeasti.
Myös liikkuminen on muuttunut. Butterflysta pitää päästä nopeasti takaisin ylös, sivulle tai seuraavan laukauksen tielle. Pelkkä fyysinen koko ei enää kanna kovin pitkälle, jos liike ja kiekonkäsittely eivät ole myös huipputasolla.
Suomi on onnistunut tuottamaan tähän rooliin melkoisen määrän huippuvahteja. Suomalaisista maalivahtilegendoista löytyy esimerkiksi Miikka Kiprusoffin, Pekka Rinteen ja Tuukka Raskin kaltaisia nimiä.
Maskista tuli lopulta maalivahdin käyntikortti
Maskin kehitys kertoo ehkä parhaiten koko pelipaikan muutoksesta. Planten ensimmäinen lasikuitumaski oli varsin pelkistetty suojakuori, joka näyttää nykyisten maskien rinnalla enemmän päiväkodin askarteluprojektilta kuin huippu-urheilun suojavarusteelta.
Nykyiset maskit taas tehdään moderneista materiaaleista, ja samalla niiden maalauksista on tullut osa maalivahdin persoonaa. Monelle vahdille oma maalaus on käytännössä tunnusmerkki, ja uusista kuvioista uutisoidaankin aika ajoin ihan erikseen.
Myös Ylen katsauksessa maalivahtimaskien historiaan näkyy hyvin, kuinka pitkä matka paljaista kasvoista nykyisiin maskeihin on kuljettu.
Vaikka moni asia on matkan varrella muuttunut, yksi pysyy. Kiekko pitäisi edelleen saada pysähtymään ennen maaliviivaa, vaikka sitten vanhalla pystytyylillä.
