Kevin Lowe, Doug Wilson, Jarome Iginla, Marian Hossa, Kim St-Pierre ja Ken Holland valittiin Hockey Hall of Fameen jo 18 kuukautta sitten, mutta viime marraskuulle kaavaillut seremoniat jouduttiin siirtämään koronapandemian takia. Vuoden 2020 kunniakuusikkoa päästiin juhlimaan vihdoin tänä viikonloppuna.
Seremonian aikana nähdyistä hymyistä päätellen vuoden viivettä ei muistellut pahalla enää kukaan.
– Sanoin leikilläni aiemmin, että olipa meillä tätä seremoniaa tai ei, meidät on valittu eikä kukaan voi ottaa meiltä enää sitä pois. Olihan se erityinen juttu. Hall of Famen väki sanoi, että nythän olemme päässeet nauttimaan tästä tavallista enemmän, koska pandemian aiheuttaman viiveen vuoksi valintaa on saanut maistella ihan rauhassa ja pidemmän aikaa. Ja kyllä se on maistunutkin.
– Itse asiassa olen hieman surullinen, kun se on nyt ohi, Kevin Lowe kertoi.
Lowe oli mukana neljä Stanley Cup -mestaruutta viiden vuoden sisällä voittaneessa Oilersin dynastiassa vuosina 1984-88. Hänen joukkuetovereistaan Hall of Fameen on jo aiemmin valittu hyökkääjät Wayne Gretzky, Mark Messier, Glenn Anderson ja Jari Kurri, puolustaja Paul Coffey sekä maalivahti Grant Fuhr.
– Nyt täällä käydessä ero entiseen on se, että minunkin nimeni löytyy täältä, Lowe jatkoi veistelyään.
Viime vuoden kuudesta valitusta Lowe ja Doug Wilson odottivat kunnianosoitusta pisimpään. Lowe oli valintakelpoinen vuodesta 2001 saakka, Wilson vielä kauemmin.
Pelivuosinaan Chicago Blackhakwsin ja San Jose Sharksin takalinjoilla luutinut Wilson toimii tätä nykyä Sharksin GM:nä. Hän täytti valintakriteerit jo vuonna 1996. Kun vuoden 2020 valinnat julkistettiin 25. kesäkuuta, Wilson päätti viettää päivän uimarannalla lastenlastensa kanssa, sillä hän ajatteli, ettei valinta osuisi taaskaan hänen kohdalleen.
Nyt 505 päivää Hall of Famesta tulleen puhelun jälkeen Wilson nautti juhlavasta hetkestä.
– Ei ylimääräinen vuoden odotus ollut lainkaan raskasta tai mitään sinne päinkään. Kun katsoo, mitä yhteiskunnassa on meneillään, niin sitä vain toivoo, että kaikki pysyisivät terveinä. Se on tärkeintä maailmassa nyt, Wilson sanoi.
– En minä edes kokenut sitä odotuksena. Minusta on etuoikeus tulla valituksi. Enkä oikeastaan koskaan ajatellut, että valintani olisi päivänselvä asia. Kun puhelu tuli, se oli mukava yllätys. Ja nyt olen täällä, hän jatkoi.
Odottaminen ei haitannut myöskään Kim St-Pierreä, joka on kahdeksas Hockey Hall of Fameen valittu nainen. Hän varttui Quebecissä ja ihaili aikoinaan Canadiensin veräjää vartioinutta Partrick Royta. St-Pierre oli niin ikään maalivahti, ja hän pelasi poikien joukkueessa 18-vuotiaaksi saakka. Hän ei voinut villeimmissä unelmissaankaan kuvitella, että pääsisi samaan kunniagalleriaan Royn kanssa.
– En olisi voinut nuorempana kuvitellakaan, että olen joskus täällä kaikkien näiden ihailemieni kanadalaiskiekkoilijoiden seurassa, St-Pierre sanoi.
Kun St-Pierre vastaili toimittajien kysymyksiin, hänen takanaan näkyivät Hall of Fameen valittujen Canadiens-legendojen Jacques Planten ja Jacques Laperrieren plakaatit.
– Uskomatonta. Muistan, kuinka nuo Canadiensin mahtavat pelaajat innoittivat minua. Toivon, että tulevaisuudessa minä itse voin olla samalla tavalla esikuva tytöille, jotka haluavat toteuttaa jääkiekkounelmansa.
Hall of Fame on tuttu paikka myös Kevin Hollandille. Detroit Red Wingsin GM:nä vuosina 1997-2019 toiminut Holland näki, kun Nicklas Lidströmin, Steve Yzermanin, Sergei Fjodorovin ja Brendan Shanahanin kaltaiset pelaajat pääsivät kunniagalleriaan. Hän tuntee ylpeyttä siitä, että sai olla mukana rakentamassa noiden huippupelaajien uria.
– Mutta en koskaan odottanut pääseväni tänne itse. Meillä oli Detroitissa mahtavia joukkueita ja mahtavia pelaajia, ja oli upeaa nähdä heidän saavan tunnustusta työstään, kertoi Holland, joka työskentelee nykyisin Oilersin GM:nä.
– Pitää ihan istua hetkeksi alas ja nauttia tästä. Matka on ollut pitkä, mutta kaiken ajan ja vaivan väärti.
